Pointe des Mossettes
Koko alueen kiertävää maastopyöräreittiä on muutettu huonompaan suuntaan!
Kolmantena ajopäivänä sääennuste näytti varsin aurinkoisia lukemia ja kuskeillakin oli vielä virtaa jaloissaan. Tällaisessa tilanteessa kannattaa valita rankin reitti, joten päätimme lähteä kiertämään perinteisen Pass’ Portes Du Soleil-kierroksen. Reitillä on mittaa laskutavasta riippuen noin 80 kilometriä ja suurimmat nousut tehdään hissin avulla.

Joskus jonoa on pidemmin...

Aloitimme reitin luonnollisesti Morzinesta, ja ensimmäinen hissinousu vie kohti “kotimäkeä” ja Avoriaz-kylää. Jussi vain sattui pudottamaan ajolasit hissin ala-asemalle, ja niiden pelastamiseksi perustettiin ensiapuryhmä (Tomi ja Jussi) ja Jani ja Lasse lähtivät polkemaan vähän rauhallisemmin kohti seuraavaa etappiasemaa.

Jussi ja Tomi saavuttivat mehuja nauttivan kärkiryhmän Mossettesin hissin Ranskanpuoleisella ala-asemalla, josta jatkettiin samaa matkaa ylös kohti Pointe des Mossettesia ja Sveitsin rajaa. Mossettes on myös reissun korkein kohta, 2277 metriä.

Mossettes

Sveitsin puolella oli todella paljon poljettavaa ja ylämäkeäkin, sekä suomalaiseksi hiekkatieksi osittain laskettavaa helppoa maastoa. Ketunlenkki päättyy Champery-kylään, josta noustaan hervottoman kokoisella (ja nopealla!) kabiinihissillä Croix de Culet – huipun tuntumaan. Sieltä palataan Sveitsin puolen hissillä takaisin Mossettesille jossa syötiin lounasta. Sieltä seurattiin todella heikkoja reittimerkintöjä kohti Morginsin kylää.

Sen jälkeen ylitetään raja takaisin Ranskaan. Polkemista reitillä on aivan hervottomasti, ja reitti pinnaltaan tällaisille endurosedille aivan liian helppoa. Jätämme hiekkatie- ja asvalttiajelut mielellämme muille kuskeille.

Leppoisan ajelun jälkeen saavutetaan kylä nimeltä Chatel, josta on reitin raskain ja ärsyttävin, 5% asvalttinousu Chatel Bike Parkkiin. Tänne meillä oli aikaraja, sillä hissit sulkeutuvat noin viiden maissa ja Chatelin hissi on pakko tavoittaa ennen tätä aikarajaa. Suoriuduimme aikarajan alituksesta pienellä maleksimisella ja pyöränpesutauolla, kun Tourista jätettiin yksi Chatelin ketunlenkki ajamatta. Mainitaan nyt tässä vielä, että Chatelista ajettu nousu oli yksi karmeimpia kokemuksia polvisuojilla, fullface-kypärillä ja panssareilla varustetuille enduropyöräkuskeille, varsinkin kun laaksossa lämpötilakin taisi lähennellä 30 astetta. Team Tuska!

Jäljellä oli vielä paremmin muistamamme pätkät: Chatelista bike park-hurjastelua Lindaretsiin, josta asvaltti- ja polkulaskua Lac de Montriond-järven rantaan, jossa käytiin pesemässä päivän pölyt pois.

Vielä viimeinen helppo ja loivanousuinen etappi Morzineen ja olemme “kotona”! Ja huomenna bike parkkia, kiitos, tiellä ajelu riittää tälle reissulle.

Kokonaismatka 78km
Nousua/laskua 3889m
Aika 7h 31min

Tags:

Leave a Reply

You must be logged in to post a comment.