Toinen päivä valkeni aivan edellisen kaltaisena, korkeiden huippujen ympärillä oli ohutta yläpilveä, ja auringonpaisteen katkaisi valkoinen pilviverho. Iltapäivälle oli kuitenkin luvattu sadetta ja ukkosta…
edellisillan hämärissä tehty suunnitelma oli tähdätä kohti Les Getsiä. Aamulla toimittiin tämän mukaan, sillä Morzinesta Pleneyhyn on auennut vieläpä uusi hieno gondolihissi, jolla hurautimme ensimmäisen siirtymän alkuun. Pleneystä on poljettava laskuvoittoinen siirtymäreitti Getsiin, josta osa oli aika mutaisessa ja muutenkin mielenkiintoisessa kunnossa. Pyöräpolulle oli ajettu syystä tai toisesta puuhaketta, joka paikallisen betonia vastaavan maalajikkeen ja veden kanssa muodosti mielenkiintoista seosta. Janin pyörä oli herkin tälle yhdisteelle, ja meno tyssäsi takarenkaan kiinnileikkaamiseen 20 metrin puuhake-etapin jälkeen. Takarenkaan ja rungon väliin oli kertynyt noin kaksi litraa betoniin verrattavissa olevaa jankkia, jota sai irrotella kahteenkin kertaan ennen matkan jatkumista! Loppusiirtymä meni välikohtauksitta.

Getsistä hyppäsimme tuolihissiin. Ajoimme pääsääntöisesti Chavannesin ja Nauchettesin huipuilta lähteviä baanoja. Molemmilta huipuilta pääsee (ainakin siirtymää) Getsiin, ja reittejä voi siis ajaa aika mukavasti ristiin. Tarjolla on vihreää, sinistä, punaista ja mustaa, joista ajoimme kolmea ensimmäistä. Pitää myöntää että Chavannesista Getsiin aivan hissilinjan alla laskeva punainen on erittäin makea. Hyppyjä, bermejä ja lopussa jyrkkyyttäkin ihan endurokuskin tarpeisiin! Melko tasapuolisesti huipulla päin reitit olivat kuivia ja puolivälistä alaspäin varsinkin metsät varsin märkiä. Mutaa nyt ei ollut aivan samoissa määrin kuin eilen, joten reitit kuivuvat jo parissa päivässä hyvään kuntoon jos ei sada. Ajokeli oli aivan nappi – ei liian kuumaa eikä kylmää, ja ei satanut!

Koimme hauskoja hetkiä kun paikalliset alppilehmät päättivät vallata erään sinisen baanan ja Toni jäi mottiin lehmien taakse Tomin ja Janin jatkaessa matkaa. Hiukan myöhemmin kuskeja tervehti reitin viereen takaperin ja vieriviereen parkkeeranneet neljä ammujaa. Ahterit rivissä naurattivat melkein ulosajon arvoisesti. Lac du Plan des Roches-lammen rannalle pysähdyimme syömään vähän välipalaa. Toni droppasi shorella, joka löytyi aivan lammen vierestä, ja sitten jatkoimme taas muutaman ”normi”laskun verran.

Haimme Getsistä kaupasta syötävää (Carrefour on paikallinen Sale tai K-Market). Nousimme nauttimaan nöttöset Mont Cheryn rinteelle, joka on Getsin päinvastaisella puolella nouseva huippu. Aivan ylös asti ei pääse, koska hisseissä ei ole pyörätelineitä. Puoleenväliin pääsee Gondolilla, ja mäeltä lähtee vihreä ja musta baana. Vihreää reittiä pääsee laskemaan myös suoraan Morzineen, jos haluaa (pitää vain seurata tarkasti opasteita). Laskimme vihreää reittiä ja asvalttitietä Getsiin. Parin laskun jälkeen alkoi näyttää siltä että alkaa sataa, ja pesimme (Getsissä) pyörät ja suuntasimme takaisin Morzineen. Perille päästyämme alkoi sataa jo suihkureissun jälkeen! Ajoitus ajamiselle ei siis olisi voinut olla yhtään parempi. Koko loppuillan satoikin reippaasti vettä ja tapoimme aikaa pinkiponkin ja kauppareissun merkeissä.

Uskomaton päivä kaikenkaikkiaan, kaikki reitit jotka ajoimme olivat loistavia. Seuraavat kaksi päivää ovat kelien suhteen täysi kysymysmerkki, vettä näyttää tulevan ja reippaasti. Mutta – katsotaanpa taas aamulla mikä on tilanne!

Päivä 2 numeroina

Ajoaika: 5h 15m (ei sisällä lounastaukoa)
Matka: 53km
Minimikorkeus: 995m
Maksimikorkeus: 1674m
Nousu/lasku: 3925m

(kuvissa on myös gps-reitti sekä korkeus/nopeuskäyrä)

Päivä 2 kuvina

Leave a Reply

You must be logged in to post a comment.