Polen taival 27,5+ -kokoon jatkuu.

Järeähköt endurorenkaat vaihtuivat seuraavaksi melkein-plussakoon renkaisiin, eli alle pyöräytettiin 27,5 x 2,8 koossa olevat WTB Trailblazerit. Vanteen sisäleveys on 24,5mm.


WTB:lle punnittiin atomivaakalukema 854 grammaa. Kuvio Trailblazerissa on melko matala kuten seuraavasta vertailukuvasta näkee…


Verrattuna WTB Trail Boss 2,25″ (enduro)renkaaseen, leveydessä ero ei ole kovinkaan suuri. Ero on vielä pienempi verrattuna 2,35″ Magic Maryyn, mutta siitä ei tullut otettua kuvaa viime viikonloppuna. Suurempi ero on ilmatilassa, sillä matalampi nappula tarkoittaa että runko on pulleampi. Ensin ajattelinkin että melkoista huijausta tämä 2,8-tuumakoko, mutta kun tätä vertaa vaikka 2,1″ xc-renkaaseen jossa kuvio on samanlainen, niin sitten eron ymmärtää.


Sivuuprofiilissa on pieni ero ilmatilassa. Käytännössä ero tuntuu suuremmalta. Ajettaessa 2,8″ renkaalla, jäykkäperäinenkin tuntuu softtaililta, eli aivan kuin pyörässä olisi pieni takajousto. Pahimmat tärskyt tasoittuvat huomattavasti paremmin kuin xc-renkaalla.

No miten se mahtuu:

Polen takahaarukkaan mahtuisi vielä pari milliä leveämpikin rengas! Rohkelikot voisivat kokeilla jopa 3,0″ leveyttä. Etuhaarukan kanssa tilanne on toinen, eli 27,5″ Pikeen ei mahdu hyvällä tahdolla enää tätä 2,8″ kokoa pulleampi kumi, tilaa on jo nyt aika hintsusti. Sinne pitää jättää kuitenkin pieni rako kuraa ja kiviä varten.

No millainen pyörä on ajossa? Hitaassa vauhdissa pyörä tuntuu hieman raskassoutuiselta ja sellaiselta, että ei oikein kulje. En kokeillut rengaspaineilla muuttuisiko WTB:n rullaavuus paineita tiputtamalla, vaan ajoin varmuudeksi hieman kovemmilla paineilla, koska olen dentannut näitä kiekkoja oikein huolella tänä kesänä. Veikkaan että paineiden säätö ja renkaiden vaihto vaikka Schwalben vastaaviin tuotteisiin helpottaisi rullaavuutta hitaassa vauhdissa.
Vauhdin noustessa Pole ja sen geometrian ominaisuudet nousevat esiin paremmin. Pyörä ikäänkuin herää henkiin, rauhoittuu ja vakautuu samaan aikaan. Tulee olo, että pyörän voi käskeä läpi mistä tahansa. Jäin alamäkikivikkohelvetissä hieman enduropyöräkuskille, mutta toisaalta sellaisessa loivassa alamäessä, jossa oli myös kiviä mutta kuitenkin hieman helpompaa, jätin samaa kuskia. Taivalhan on suunniteltu melkeinpä XC-pyöräksi, joten ei ihan huono suoritus. Aivan tappojyrkissä kohdissa, joissa joutuu hidastamaan vauhdin ryömintään, geometria muistuttaa rajoistaan eli xc-asento siirtää painopisteen aika eteen. Jyrkät kohdat hoituvat kuitenkin kunnialla ilman sen kummempaa poistumista tangon yli.

Jos harkitset Pole Taival-rungon hankkimista 27,5 -projektiksi, niin kyllä sitä uskaltaa suositella. Kannattaa vain huolehtia että keulassa on sama axle-to-crown-mitta kuin 29-tuumaisessa vastaavassa. Sitäpaitsi kiekkoja vaihtamalla samasta pelistä kuoriutuu nopea xc-tykki! EDIT: Jälkikäteen tuli mieleen, että jos mahdollista niin ohjauskulman loiventaminen jollain anglesetillä saattaisi vielä parantaa menoa.

Tags:

Leave a Reply

You must be logged in to post a comment.