Nyt se on ajettu! Nimittäin Ylläs – Levi -väli maastoa pitkin. Polkaisimme liikkeelle aamuyhdeksän jälkeen Äkäslompolo – Hangaskuru – Kotamaja -reitille. Polku on erittäin maukasta, ja sitä voi suositella ajettavaksi reitiksi.
Mikäli haluaa kuitenkin jostain syystä ajaa Latvamajan ja Karhukodan kautta, kannattaa potkia vaikka itseään nilkkaan puoli tuntia, ja ajaa sitten Hangaskurun kautta. Reitti on nimittäin Kesänki- ja Lainiotunturin länsipuolelta niin paljon mielekkäämpi, että energiaa länsikautta kiertämiseen ei kannata käyttää. Ei siellä ole maisemiakaan ihmeteltävänä. Pitkospuut olivat aamulla sateen vuoksi tosi liukkaita:
httpvh://www.youtube.com/watch?v=zgV42dw8R5U
Kotamajalta jatkoimme suoraan itään Pyhäjärvelle. Ennen järven saavuttamista polku on latu-uraa joka on vaihtelevassa kunnossa. Välillä reitti on ihan nopeaa, mutta hitaita ja kosteitakin kohtia löytyy – kaiken kaikkiaan ihan ajettavaa. Pyhäjärven itäranta (Pyhäjärven autiotupa – Vareskota – Pyhäkota) onkin varsin maukasta ja nopeaa polkua – ilmeisesti reittiä on paranneltu ihmisvoimin, sikäli hyväkuntoinen polku oli.
Pyhäkodalta jatkoimme matkaa vaellusreittiä eli autotietä pitkin, koska latu-ura oli melko huonossa kunnossa. Seurailimme hiekkatietä aina Aakenusjärvelle asti, josta reitti jatkui jokseenkin kosteissa olosuhteissa kohti Homevaaraa. Ennen Homevaaran nousua oleva suo on ylitetty pitkospuilla, joten siinä pätkällä ei ole ongelmia. Homevaaran ylitys onkin sitten latu-uraa pitkin kulkevaa singletrackia, varsin maittavaa sellaista. Vuolittaman hirvikämpälle ajaessa kannattaa lukea opasteita tarkkaan ja karttaa myös, jotta pysyy reitillä varmasti. Ennen hirvikämppää oli taas hieman tiesiirtymää.
Kuva: maastopyöräilyreitti = hiekkatie?
Hirvikämpältä suunnistimme kohti Pyhätunturin etelärinnettä, ja sivusimme huippua siinä 300-340 metrin korkeudessa kulkevaa retkeilyreittiä pitkin. Erittäin suositeltava ajoreitti myös! Yritimme myös ajaa poroja kiinni valokuvien toiveessa, mutta pahalaiset olivat aika säikyllä tuulella.
Pohdimme Kätkän laavulla Kätkätunturin ylitystä, mutta koska Jani on ajanut reitin joskus, oli tiedossa että reitti ei ole nousun ja laskun osalta kovinkaan ajettava, joten jätimme urakan väliin. Suuntasimme laavulta Kätkätunturin eteläpuolitse Immeljärvelle, ja pyörittelimme viimeiset metrit Levin keskustaan järven länsipuolta.
Sovimme freeriderimme kanssa treffit Levin gondolihissille, joten käänsimme fillareiden keulat Levin eturinteen huoltotielle, ja maalimäkenä kiipesimme koko matkan Levin päälle. Aika rankka nousu! Onneksi Levin päällä oleva kahvila oli auki, ja välitankkaus tuli juuri sopivaan kohtaan.. kirsikkana kakussa, kaahasimme alas Levi Bike Parkin sinistä reittiä, ja alhaalla jäimme reiluksi tunniksi kuvaamaan action-shotteja.
Sitten suihkuun (10 eur per henkilö!) ja autolla takaisin Ylläkselle. Olo on melko puhki, mutta itse ajo kulki todella hyvin ja sen ihmeellisempiä säätöjä reitillä ei tapahtunut. Rok rok!!!
Päivä 5 numeroina:
Kokonaisaika 8h 0min (Levin päälle 6h 20min, kuvaukset veivät jonkin aikaa lopusta)
Kokonaismatka 62,0 km (keskimäärin 7,8 km/h) (Levin päälle matkaa oli 55 km)
Maksiminopeus 53,3 km/h
Kokonaisnousu 1115m
Maksimikorkeus 529m (GPS:n mukaan)